Aamun kyökkipsykologiat

Muusikko Kari Peitsamolta kysyttiin aamutelevisiossa, miltä uskoon tuleminen tuntui.

Yksi osa vastauksesta jäi mieleen: uskoon tulemiseen liittyy usein häpeän tunteita, sillä ihminen on astumassa vanhasta identiteetistään uuteen.

Lapsettomuus tuntuu ehkä vähän samalta. On päättänyt astua uuteen, muttei pääse. Siinä välitilassa sitten miettii kuka on ja onko tarpeeksi hyvä.

This entry was posted in Ensioireet - optimistin lapsettomuusblogi, Lapsettomuus and tagged , by Hilkka. Bookmark the permalink.

About Hilkka

Ei-kenenkään-äiti Hilkka (38) ja kahden teinin isä Susi (46) koittavat pykätä vauvan & säilyttää mielenterveytensä ja parisuhteensa. Yritetty on alkuvuodesta 2011, diagnoosina selittämätön lapsettomuus. Raskaus alkoi vihdoin tammikuussa 2014 kolmen tuloksettomaksi jääneen inseminaatiohoidon jälkeen, ensimmäisestä koeputkihoidosta. (Bonuksena blogissa sopeudutaan Suomeen, ulkomaanelävä Susi ekaa kertaa elämässään ja Hilkka yli kymmenen vuoden maailmalla - etupäässä Afrikassa - haahuilun jälkeen.)

3 thoughts on “Aamun kyökkipsykologiat

  1. Mielenkiintoinen pointti. Lisäisin vielä, että siinä välitilassa on itse asiassa ihan oma identiteettinsä nimeltä lapsettomuudesta kärsivä henkilö. Siihen joutuu astumaan, vaikka ei haluaisi, ja se identiteetti jää monella (useimmilla?) pysyväksi, vaikka lapsen saaminen sitten jossain vaiheessa toteutuisi (ja useimmitenhan se toteutuukin). Itselläni sen identiteetin omaksumiseen liittyi nimenomaan häpeän tunteita.

    Tykkää

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s