Kuntien säästöt kohdistuvat lapsiin ja nuoriin

Kun aamulla kävelimme pojan kanssa kouluun, olimme niin iloisia, että lähikoulu on toimiva, tuttu ja turvallinen. Ainakin vielä tänään lapseni saa korkeatasoista opetusta  pienessä ryhmässä. Hän voi pitää kaikki koulussa saamansa sosiaaliset suhteet, jotka tukevat lapsen koulunkäyntiä ja -viihtyvyyttä. Ammatilliseen opetukseen siirtymisen rakennuspalikat luodaan jo peruskoulun alaluokilla.

Kaikki tämä on nyt uhattuna. Useat kunnat näyttävät säästävän taas lasten ja nuorten palveluista. Näin tekee myös Vantaan kaupunki, joka supistaa kouluverkkoaan. Säästöt ovat jo tänä vuonna kohdistuneet kouluihin, kun alakoululaisilta vähennettiin vuoden alussa yksi äidinkielentunti säästösyistä. Nyt syksyllä esimerkiksi oman poikani koulusta lakkautettiin toisen erityisopettajan ja resurssiopettajan toimi säästösyistä. Mutta erityisopetusta kipeästi tarvitsevat integroidut lapset ovat edelleen näillä luokilla.

Uudet säästöt kohdistuvat koulutiloihin, toisin sanoen, kouluja tullaan lakkauttamaan ja luokkia yhdistämään aina vaan isommiksi yksiköiksi. Saattaa kuulostaa siltä, että tilojen tiivistäminen ja koulujen suurentaminen ei ole mitenkään haitallista. Varsinkin, kun koulujen henkilöstöresursseihin ei kosketa ainakaan tällä kertaa. Mietin, että ovatko päättäjät tehneet riskianalyysiä siitä, miten koulukokojen suurennukset vaikuttavat lapsiin tai opetuksen laatuun – eli ihan oikeaan arkielämään kouluissa? Oppimistilat tulevat olemaan todella ahtaita, joten jakotunneille tai pienemmälle ryhmäopetukselle ei ole tilaa. Näin lapset jäävät ilman erityisopetuksesta. Pienemmissä ryhmissä opiskelu lisää oppimistuloksia ja edistää sosiaalisia suhteita.

Luokkiin ahtaaminen voi aiheuttaa vaaratilanteita ja olla uhkana niin oppilaiden kuin opettajienkin turvallisuudelle.  Esimerkiksi aistiyliherkät lapset tarvitsevat ihan fyysistä tilaa. Liika ahtaus voi aiheuttaa monenlaisia ahdistuksen tunteita ihan kaikissa oppilaissa, mikä voi pahimmillaan purkautua aggressiivisena käyttäytymisenä.  Tilanteesta kärsivät kaikki oppilaat, eivät vain erityistä tukea tarvitsevat.

Säästöt eivät kovin monta vuotta kasva korkoa, kun niitä joudutaan käyttämään korjaavaan työhön, esimerkiksi nuorten syrjäytymisestä aiheutuneiden haittojen korjaamiseen. Tiedämme hyvin sen, että syrjäytyminen voi alkaa jo päiväkodissa. Syrjäytymisriskiä lisää myös se, mikäli lapsi tippuu kärryiltä perusopetuksessa. Tiedämme myös hyvin sen, mitä 1990-luvun lama sai aikaan ja miten niitä seurauksia maksetaan edelleen.

Kun illalla istun poikani sängyn vieressä ja katselen suloista nukkuvaa lastani, mietin, kuinka hän on täysin syytön kaupunkimme heikkoon rahatilanteeseen ja joutuu vielä kantamaan niiden aiheuttamat seuraukset. Toivottavasti ei kalleinta mahdollisinta hintaa eli koulumotivaatiotansa ja unelmiensa tuhoutumista. Äitinä toivon, että hänen unelmansa toteutuisivat, jopa Vantaalla…

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s