Tämä blogikirjoitus on Heli Vaarasen kirjoittama ja vastaus palautteeseen, jota hän on saanut blogista ”Älä varasta kahdeksaa vuotta hänen elämästään”. Voit lukea muita Helin blogeja täältä.
Olen saanut valtavan määrän kiitoksia vaikean aiheen esiin nostamisesta. Palaute on tullut naisilta, jotka kipeästi haluavat lasta. Toisaalta he, jotka eivät koskaan ole halunneet lapsia, pitävät käsitettäni aikavarkaudesta epäreiluna. Selvennettäköön: kun kumppanisi tietää, ettet halua lapsia, et ole aikavaras!
Moni mies haluaa palautteissa muistuttaa, että hyvä parisuhde on muutakin kuin häitä ja lapsia. On ilojen ja surujen jakamista, sielunkumppanuutta, eettistä vastuuta maapallon ylikansoittumisesta. Nämä kaikki ovat hyviä asioita.
Edellinen blogini käsitteli lasta haluavien naisten näkökulmaa. Nostettakoon nyt esiin myös miehet. Miehet haluavat parisuhdetutkimusteni mukaan olla naiselle läheisiä, haluttuja, rakastettuja, arvostettuja kumppaneita. Kovan vauvakuumeilun edessä mies voi pelästyä, tuntea itsensä välineeksi. Mies voi olla myös oman vauvakuumeensa kanssa ihan yksin ja hänen elämänsä nainen voi jättää hänen toiveensa huomiotta omasta halustaan. On vaikeaa tehdä valinta: rakkaus vai lapsi?
Nainen, älä varasta kahdeksaa vuotta miehen elämästä. Kuuntele, mitä miehesi haluaa. Saamani palautteet haluavat sanoa: molempien toiveet ovat tärkeitä. Tieto pelastaa.
Heli Vaaranen,
Väestöliiton parisuhdekeskuksen johtaja
Lue lisää aiheesta:
Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen bloggaus aiheeseen liittyen: Älä varasta kahdeksaa vuotta – tilastojen valossa
HS 9.10.2013: ”Lapseton parisuhde pitää uskaltaa jättää”
Väestöliiton blogi 
Herää kysymys, varastinko sitten itseltäni yhdeksän vuotta elämästäni? Sinä aikana paljon sairauksia, leikkauksia, työttömyyttä, uudelleenkouluttautumista, kestämistä ja jaksamista, lypsämistä, aina jotain. Tunteiden pitämistä sisällään, ei riitelyä, eikä myöskään pahan olon purkua. Ja kuin salama kirkkaalta taivaalta, toinen ratkaisi elämän kriisinsä aloittamalla rinnakkaisen suhteen. Juuri kun lopulta tunsin olevani valmis lapsiin ja kosinut toista ja elämä muutenkin tuntui siihen tilanteeseen sopivalta.
Mitäs sen jälkeen, kolme vuotta selviämistä, jaksamista, oppimista, puhumista, lukemista, kompastelua ja jaloilleen nousemista. Yhä uudestaan, yhä uudestaan.. ja kaiken jälkeen olen onnellinen siitä ettei lapsia tullut. En vain ollut valmis lapsiin.. eikä lapset olisi mitään niin muuttaneet kuitenkaan. Lapsia syntyy ympärillä pikaisella vauhdilla ja minä ihmettelen, minkä takia en ehdi mukaan.
Silti, yhä edelleen unelmoin parisuhteesta, perheestä, lapsista, haluan kokea sen vanhemmuuden. Mutta mikä on, on tapailtu naisia joilla on lapsi, lapsia, sijaisvanhemmuuteen hakevia.. niin ei niin ei. Ei ole aikaa, ei jaksa, ei pysty, ei nyt.. Eräs pelkäsi tulevansa raskaaksi, vaikka oli toivonut biologista lasta ja oli sijaisvanhemmuus jonossa. Ota näistä sitten selvää..
Jossittelu on ällöttävää, niin ovat viisaat sanoneet. En varasta itseltäni enää yhtäkään vuotta, mutta tuntuu siltä, että äitiys, vanhemmuus on asia joka nyt ajaa kaiken edelle. Jopa lupaaviin suhteiden alkuihin. Lapset tulevat aina ensin, mutta saako itse äitiys olla asia, jonka verukkeella edes suhteeseen ei haluta ennen kuin lapset ovat esim.tarpeeksi isoja? Varastaako tällöin toinen multa vuosia? Yhden lapsen voisi vielä tehdä ”sen oikean kanssa”, miksi niitä lapsia sitten tehtiin ”sen ei oikean” kanssa?
Ai niin, olenko sittenkään lopulta tyytyväinen kun lapsia ei koskaan tullut..enhän voi tietää, saanko niitä koskaan, vaikka kuinka olisinkin sukukypsä biologisessa mielessä? Unelmoinko loputtomiin vain sellaisesta ihmisestä jota ei tunnu olevan olemassa: Äidiksi haluavan naisen, joka haluaa suhteen perustuvan avoimuuteen ja rehellisyyteen, toisen ihmisen kunnioittamiseen ja omista tarpeista huomioimiseen yhtälailla.
Tehty mikä tehty, en vain ollut valmis lapsiin.. ja sen kanssa on elettävä. Saan niitä sitten koskaan tai en. Jep, jossittelu on ällöttävää..
TykkääTykkää
mies tahtoo myös hellyyttä,halipusuttelua ja kuuntelua paljon,jokainen on yksilö nainen yleensä kiirehtii ja tahtoo kaiken,vaikka miehellä on hyvä olla,yksinkertaisestikin,suomalainen mies tahtoo oppia paljon ovat oivaltaneet Tantran merkityksen.
TykkääTykkää
” Kovan vauvakuumeilun edessä mies voi pelästyä, tuntea itsensä välineeksi.” Mies ei koe itseään pelivälineeksi, jos niin olisi niin kyseessä on ilmeisesti poika tai tarvetta odottaa aikuisuuden riemuja.
Lasten tekeminen ja saaminen ei mielestäni voi olla focus muutoinkaan.
TykkääTykkää
Kun tällaista Väestöliiton johtajan kirjoittamaa soopaa luki, teki mieli kysyä Vaaraselta, kuten Rokka (aivan toisessa yhteydessä tosin) kysyy Tuntemattomassa: Oot sie täyel järel?. Maailmassa, joka tukehtuu yliväestöön, annetaan ohje tehdä lapsia lisää, jopa niin, että jos mies ei suostu, niin sitten vaan uutta siittäjää etsimään. Kyse on tavallaan rikokseen yllyttämisestä, koska maailman väestön paljous aiheuttaa kaikki ne ympäristöongelmat, joiden keskellä me elämme. Pienempi rikos olisi se, jos Väestöliitto kannustaisi pareja adoptoimaan lapsia ja olemaan tekemättä omia lapsia ollenkaan. Olen syvästi järkyttynyt Väestöliton asenteista, jotka voisi niukin naukin hyväksyä kuuluvaksi sotien jälkeiseen aikaan, mutta ei nykypäivään. Tämä Vaarasen selittelykirjoitus ei muuta tehtyä munausta miksikään.
TykkääTykkää
En voi olla lähestymättä ajan varastamista hiukan toiselta kantilta joka miesten näkökulmasta on todnäk enemmän todellinen.
Usein naureskellaan miehille joiden aivot on munanpäässä mutta on melkoinen joukko naisia jotka rimpuilevat lisääntymiseen liittyvien fantasioidensa vietävinä (erityisesti 20+ joilla on vauvakuume ja 35+ joilla on vauvattomuuskammo). Nämä naiset ovat miehen kannalta käveleviä itsemurhapommittajia ja aivot sijaitsevat jossain nivusalueella.
Näiltä naisilta unohtuu tyystin miehen ja lapsen oikeudet määrätä itse omasta ruumiistaan ja elämästään. Nämä naiset varastavat vähintään 18 vuotta miehen elämästä aiheuttaen mittavaa henkistä kärsimystä, hyväksikäyttöön tai raiskaukseen verrattavaa. Päälle vielä usein mittavat taloudelliset vahingot, pitäisi puhua törkeästä kavalluksesta tms.
Ja ei, kyseessä ei ole urbaanilegenda tai muutama yksittäistapaus. Kyseessä EI ole vahinko vaan naisen itse järjestämä ”vahinko”. Tämä on näiden suunnattoman itsekkäiden naisten selitys teoilleen.
TykkääTykkää
Oli hieman pakolla kirjoitetun oloinen vastaus. Törkeää miehiä kohtaa. No ei poikkea yleisestä lyö lyötyä linjasta. Olisin halukas lapseen mutta minua pelottaa moni asia, ensinnäkin jos saisin luottamuksen alustan jossa tunnen oikeuteni turvata onnellinen elämä minulle ja lapselle toivottavasti myös naiselle. Osa naisista on vaan itsekeskeisia omaa onneen tuijottajia eikä heitä kiinnosta yhteset asiat. Luottamusta ei haeta pakolla vaatimuksilla tai kiristämällä ei myöskään uhkailulla tai syyttelyllä. Haluaisin luottamusta joka perustuu turvaan rakkaudesta. Peräänkuulutan inhimillisyyttä tasa-arvoa, paha ihminen on paha riippumatta sukupuolesta tai riippumatta sukupuolesta johon se kohdistetaan. Itse koen että minua ei pidetä minuna vaan jonain minulle tuntemattomana vieraana tämä pelottaa.
TykkääTykkää
Otan esille ikäkysymyksen; jos +40 nainen, jolla on ennestään lapsia, haluaa uuden lapsen uuden miehen kanssa (minun), mutta en itse ole siihen enää halukas koska minulla on jo lapsi edellisestä liitostani, ei ole tyytyväinen tilanteeseensa, mistä se kertoo? Parisuhteestamme, siitäkö että hänen äidillään on 4 lasta mutta hänellä ei, sitouttamisenhalusta minuun (uuteen suhteeseensa), äitimaa-kompleksista, vai kaikista em? t Mies 50
TykkääTykkää
Heli Vaaranen kirjoittaa asiaa ja samalla myös tärkeästä asiasta!
Vuosi kannattaa katsella, joko sitten miehenä tai naisena. Jos siinä ajassa ei synny päätöstä tai halua muodostaa omaa perhettä, kannattaa suhde lopettaa.
Itseään pitää kuunnella ja olla rehellinen omille tunteilleen. Samalla, aina pitää seurata myös toisen ihmisen tekoja eikä puheita. Halu oman perheen perustamiseen on niin tärkeä asia, jota ei kannata ohittaa ja piilottaa toisen ylivuotisen haluttomuuden takia – on syy mikä tahansa. Aina on löydettävissä kuitenkin jokin syy. Fiksu ja verbaalinen ihminen keksii vieläpä uskottavamman syyn kuin vähemmän ilmaisukykyinen. Nämä syyt ovat taustoiltaan useimmiten kuitenkin itsekkäitä, valitettavasti.
Sen jälkeen kumpikin jatkaa tahoillaan ja toteuttaa omia unelmiaan ja/tai selvittelee omia ongelmiaan. Näissä asioissa ei pidä hukata aikaa ja varsinkaan sen toisen aikaa, jos hänestä ihan oikeasti välittää.
TykkääTykkää