Nimiasiaa

fr635156597071310000Minut on tehty matkalla yhteen Suomessa sijaitsevaan paikkaan. Kun synnyin, vanhempani panivat sen paikan nimen toiseksi nimekseni.

Sillä vaan, että mahassa tuntuu nyt kyllä ihan oikeesti toiveita herättävän oudolta.

Enkä muista oikein mitään tämänkertaisesta inseminaatiosta! Se meni niin rutiinilla. Jos muistaisin, voitaisiin laittaa lapsen nimeksi jotain juuri tähän inseminaatioon liittyvää. Nimeksi kelpaavia inseminaatiojuttuja on tosin aika vähän. Katetri Susinen?

Tai Ultra Susinen. Ultra-nimellä saattaisi saada ilmaiseksi Suomen Parapyskologisen seuran Ultra-lehden kestotilauksen.

Tässä kohtaa tulee mieleen, että Krissen kanssa huvittelimme noin 20 vuotta sitten keksimällä mahdottomia lasten nimiä. Esim. Tuoli.

Jos miettisi realistisia vaihtoehtoja, niin ilmaan ja säähän liittyviä nimiä on paljon ja moni niistä on kiva. Mutten muista edes millainen ilma oli.

Nimipäiväosasto: 20.9. oli Varpun, Vaulan ja Ernan päivä.  Ei käy. Kavereilla on Varpu, ja Vaula on liian lähellä äidin ja kälyn nimeä. Ja kun olin pieni, tunsin Erna-nimisen tytön, joka näytti ihan vähän ET:ltä.

Lääkärillä on kaunis nimi, Sofia. Ehkä.

Tämä pohdinta siitä huolimatta, että meillä on nimi valmiina, nimittäin se Lily. Ja toisiksi nimiksi tulee meidän mummujen nimet. Tekisin lapsestani Lilyn, vaikka kaikki kaverit olis just antaneet saman nimen omilleen. Mulla ei tosin ole enää kovin montaa kaveria, joilla on lapset tekemättä. Tai on seuraavassa aallossa, mutta mun munasolut on luultavasti kuivuneet kasaan ennen kuin ne pistää toimeksi.

Inseminaatioaiheisen nimen pohtiminen on tärkeää siksi, että sillä saattaa pystyä vaikuttamaan kohtaloon. Samaan tyyliin kuin jos ehtii ylittää kadun vihreillä, tapahtuu jotain kivaa (jos ei ehdi, voi muuttaa suunnitelmaa): Jos lupaa antaa lapselle jonkun muun nimen kuin sen, mitä on ajatellut, tulee raskaaksi.

Vielä ratkaisematta kaksi teknistä yksityiskohtaa:

1)      Miten nää mahatuntemukset konvertoidaan raskaudeksi?

2)      Mitä jos siitä tuleekin poika?

Julkaissut Hilkka

Ei-kenenkään-äiti Hilkka (38) ja kahden teinin isä Susi (46) koittavat pykätä vauvan & säilyttää mielenterveytensä ja parisuhteensa. Yritetty on alkuvuodesta 2011, diagnoosina selittämätön lapsettomuus. Raskaus alkoi vihdoin tammikuussa 2014 kolmen tuloksettomaksi jääneen inseminaatiohoidon jälkeen, ensimmäisestä koeputkihoidosta. (Bonuksena blogissa sopeudutaan Suomeen, ulkomaanelävä Susi ekaa kertaa elämässään ja Hilkka yli kymmenen vuoden maailmalla - etupäässä Afrikassa - haahuilun jälkeen.)

18 kommenttia artikkeliin ”Nimiasiaa”

      1. Hormoni olisikin mitä mainioin 😀 Peukut pystyssä, että mahatuntemukset tietää vauvaa!

        Tykkää

  4. Kyllä perjantai 20.9. oli hyvä päivä. Meilläkin oli 3. inseminaatio silloin aamupäivällä. Jospa se että en mennyt hoitoon tänä päivänä mitenkään erityisen toiveikkaana (aina vain ei jaksa toivoa niin kybällä ettei pettymys tulisi liian suurena), toisikin nyt sen parhaimman uutisen.

    Tykkää

    Vastaus

    1. Entä Ulla-Ällä tai Ukko-Äijä jota kavereiden kesken kutsutaan tietysti UÄ. Meidän tapauksessa sopivin olis Lahja, mutta se kuulostaa Mummolta mun korvaa, jäänee käyttämättä..

      Jännittävää, jos sulla on tuntemuksia. Lupaavaa! Josko kolmas kerta toden sanoo… Mitä tykkäät muuten lääkäristä, onko Sofia teidän oma lekuri? Hän teki mulle vikan inssin ja mulla oli vaikeuksia olla nauramatta, kun hän todella hitaasti ruiskutti simpat sisään. Katsoi seinäkelloa ja oli hiljaa. Meidän oma lääkäri, Mari, juttelee aina kaikenlaista ja kaksi muuta vieraampaa lekuria on kyllä enempi jutelleet. Sofian kanssa meillä ei oikein juttu kulje. 🙂

      Toivotaan hyviä enteitä teille, jotta pääsisit mukaan syysplussiin. 😉 Kyllä, tein tänään positiivisen testin ja veritesti tuki tulosta. Ainoa ’selkeä’ oire viimepäivinä on ollut turvonneet rinnat. Ei edes kipeät, ainoastaan isommat. Joten oireita tulee ja menee, totuus seisoo testissä.

      Tykkää

      Vastaus

      2. Eeeeii tää niin hyvin mee Epa. Ihan norkkuja kierron jälkimmäisen puoliskon ensioireita. Näitä on ollut ennenkin tuloksetta. (Paitsi nää tänkertaiset on kyllä ehkä aika toiveita herättäviä.) Testata saa vasta ensi viikon perjantaina.

        Tykkää

      4. Oooo, miten tää oli mennyt multa ohi? Siis ihan mahtavaa Leppis, jeejeejee!!! Siitä tulee sitten kesävauva. Tuhannesti onnea!

        Joo, Sofia on meidän lääkäri. Olen itse aika hötkyilevä, joten ensin meni aikaa tottua rauhallisuuteen. Mutta nyt rauhallisuus tuntuu tosi kotoisalta. Varsinkin se hidas ruiskuttaminen! Se on vähän niinkun rituaali (en tosin edes tiennyt, että sen voisi tehdä nopeasti).

        Hei mutta vielä: ihan mahtavaa! Onnea!!!!!!

        Tykkää

      1. Niin mäkin onnittelin Leppistä plussauutisista mut hengessä mukana Hilkan oireilussa 😀

        Tykkää

    2. Joo, luin kommentteja väärässä järjestyksessä ja huolestuin jo, että olinko niin epäselvä sanoissani, että bloggauksesta tuli sellainen kuva, että tässä ollaan saavutettu jotain.

      Ihan mahtava tuo Leppiksen uutinen. Jipii! Nyt peukkuja Leppiksen ja muiden odotukseen ja meidän muiden odotuksen odotukseen.

      Tykkää

      Vastaus

      1. Kiitos kaikille onnitteluista!
        Puhaltelen nyt tännekin, teille kaikille, hyviä plussatuulia, vaikka se vähän näytti sotkevan Hilkan pakkaa… 🙂 Josko kohta päästään uudelleen onnea toivottamaan…

        Tykkää

  6. Päivitysilmoitus: Surullinen kukka | Väestöliiton blogi

Kirjoita kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.