Kolmas odottelu

Image

Kolmas inseminaatiomme eli keinohedelmöityksemme oli siis perjantaina.

Vielä enemmän suomeksi sanottuna keinohedelmöitys tarkoittaa sitä, että 1-2 munarakkulaa kasvatetaan ihanteelliseen kokoon follitropiini-hormonipiikkien avulla. Pistos annetaan noin viikon ajan kerran päivässä vatsanahkaan. Lopuksi annetaan yksi pistos toista hormonia, istukkagonadotropiinia, joka edistää munarakkulan puhkeamista ja munasolun irtoamista munasarjasta, eli ovulaatiota. Pistely tapahtuu kotona.

Miehen spermasta tehdään erityisen potenttia pesemällä se (klinikan laboratoriosa, ei kotona). Pesty supersperma ruiskutetaan 36 tuntia irrotuspiikin pistämisen jälkeen naisen kohtuun odottelemaan sitä ihanteelliseksi kasvatettua munasolua (ja sen mahdollista kaveria, jos munasoluja on kaksi – meillä oli tällä kertaa yksi).

Kaikki tapahtuu naisen sisuksissa. Munarakkuloita syynätään vain ultraäänilaitteella, eikä munasoluja oteta pois naisen sisältä. Pois ottaminen ja kunnon syyni tapahtuu vasta lapsettomuushoitojen seuraavalla levelillä, eli koeputkihedelmöityksessä. Vasta silloin voi saada tietää, onko munasoluissa ehkä jotain vikaa.

Sain koeputkihedelmöitystä koskevat paperit jo varmuuden vuoksi mukaan, sillä meidän tilanteessa oleville (ja ilmeisesti useimmille ihmisille) suositellaan kolmen inseminaation jälkeen siirtymistä koeputkihedelmöitykseen.

Nyt on neljäs päivä inseminaation jälkeen. Vatsassa nipistelee vähän. Ja eilen aamulla heräsin uneen, jossa tunsin munasolun todella joutuisan liikkeen jostain jonnekin. Seurasin sitä mahan päältä ja se tuntui sormien alla ihan koronanappulan vauhdilla etenevältä viinirypäleeltä.

Tuskin totta, sillä käsittääkseni munasolun liikehdintä on kaikkea muuta kuin nopeaa.

Saan tehdä raskaustestin perjantaina 4.10. Eli taas odotellaan.

This entry was posted in Ensioireet - optimistin lapsettomuusblogi, Lapsettomuus and tagged , , by Hilkka. Bookmark the permalink.

About Hilkka

Ei-kenenkään-äiti Hilkka (38) ja kahden teinin isä Susi (46) koittavat pykätä vauvan & säilyttää mielenterveytensä ja parisuhteensa. Yritetty on alkuvuodesta 2011, diagnoosina selittämätön lapsettomuus. Raskaus alkoi vihdoin tammikuussa 2014 kolmen tuloksettomaksi jääneen inseminaatiohoidon jälkeen, ensimmäisestä koeputkihoidosta. (Bonuksena blogissa sopeudutaan Suomeen, ulkomaanelävä Susi ekaa kertaa elämässään ja Hilkka yli kymmenen vuoden maailmalla - etupäässä Afrikassa - haahuilun jälkeen.)

6 thoughts on “Kolmas odottelu

  1. Meillä oli tänään kolmas inssi. Alunperin sen piti olla vasta perjantaina ja tänään olisi pitänyt ottaa vasta irroituspiikki, mutta yllättäen rupesinkin eilen oirehtimaan ovulaatiota, vaikka testi näytti sitkeästi negatiivista. Hermoilin asiaa eilisen päivän ja viime yön ja tarkkailin hysteerisesti itseäni ja manailin mielessäni sitä, että jos ovuloin jo nyt, perjantain inssi on täysin turha hoito. Aamulla soitin sitten klinikalle ja kysyin hoitajalta neuvoa. Hän sanoi, että mennään nyt vaan lääkärin ohjeiden mukaan eli luotetaan vain testiin ja odotellaan perjantaihin ja painotti vielä, että meidän klinikalla ei mennä oireiden mukaan vaan testien. Pidin kuitenkin pintani ja varasin hänen vastusteluistaan huolimatta ajan lääkärilleni heti aamuun. Tunsin itseni totaalisen hysteeriseksi hermoilijaksi, kun astelin sisään, edellinen käynti oli meinaan ollut vasta maanantaina ja viikon sisällä käyntejä oli ollut jo huimat kolme ultraa ja näiden pohjalta hoitosuunnitelma oli tehty. Kuinkas kävikään, ultrassa paljastuikin, että olin juuri hetkeä aiemmin ovuloinut, vaikka testi oli ollut joka päivä negatiivinen. Eli tuntemukseni oireista olivat osuneet täsmälleen oikeaan. Siinä tuli sitten kiire hälyttää mies töistä tuomaan näytettään ja minulle iltapäivälle inssiaika.

    Eli oikea ajoitus inseminaatiolle määräytyi lopulta pelkästään omien oireiden tarkkailun ja sitkeän vänkäyksen tuloksena. Toisaalta hyvä, että näin toimin ja hoito onnistui. Toisaalta tämä kokemus vaikutti omaan luottamukseeni klinikan toimintaa kohtaan. Jos en olisi itse ollut näin aktiivinen ja sinnikäs, olisin hölmönä mennyt ohjeiden mukaisesti perjantaina inssiin, joka olisi ollut täysin turha kaksi päivää myöhässä tehtynä. Ja aika kalliskin, kun ultriakin olisi kertynyt neljä plus kaikki lääkekulut.

    Jotenkin hirvittää, että mitä arpapeliä nämä hoidot oikein ovat ja mieleen tuli, että pitäisikö meidän vaihtaa klinikkaa. Vaikea tämän kokemuksen jälkeen luottaa jatkossa klinikan ammattitaitoon.

    Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Inssi saatiin tehtyä juurikin oikeaan aikaan ja nyt täälläkin jännitellään, testipäivä on 9.10. Toivotaan parasta meille molemmille!

    Tykkää

  2. Voi mikä episodi.

    Ja eikö ne testit aina toimikaan? Olin luullut, että ne voisi mennä pieleen vain sillä tavalla, että testi voi olla positiivinen, vaikka ovulaatiota ei loppujen lopuksi tapahtuisikaan.

    Millaiset oireet sulla on ovulaatiosta? Mä tunnen joskus sellaisen pistoksen ja olin aina ajatellut, että se on ovulaatio, mutten ollut miettinyt sen tarkemmin mihin aikaan kiertoa se tapahtui. Heti kun alettiin yrittää raskautumista, ne tuntemukset ikään kuin hautautui sen alle, että tarkkailin niin kiivaasti kaikkea mahdollista. Se on häirinnyt mua, haluaisin pystyä tuntemaan ovulaation. Tää liittyy jotenkin kaikkeen siihen, että tuntee itsensä vähemmän naiseksi ylipäänsä, kun joutuu käymään hoidoissa raskautuakseen.

    Mutta nyt takaisin töihin. Paljon onnea ja kärsivällisyyttä testin odotteluun!

    Tykkää

  3. Testit eivät tosiaan kaikilla toimi. Lääkärini sanoi, että joillain ne eivät toimi ollenkaan, mutta minun tapauksessani ne toimivat useimmiten, mutteivät aina. Ja tämä riski tiedettiin jo nyt, sillä viime keväänä kävi juurikin niin, että suunniteltu inssi peruuntui, koska testi näytti negatiivista ja kun tulin kolmannelle ultralle, todettiin, että olin juuri ovuloinut, eikä silloin pystytty järjestämään tällaista pikainssiä niin kuin nyt, joten se kierto ja hormonit ja ultrat ja kaikki muu sälä meni täysin harakoille. Ja siksi olenkin nyt niin pettynyt heidän huolimattomuuteensa, kun riski testien toimimattomuudesta oli tiedossa ja se olisi voitu huomioida ottamalla piikki hieman etuajassa. Mutta siis suurimmalla osalla testi tietenkin toimii, niin varmasti sinullakin. En tiennytkään, että myös vääriä positiivisia voi tulla, se on minulle täysin uutta tietoa.

    Noista oireista. En vielä vuosi sitten olisi osannut niitä tunnistaa, mutta tässä tutkimusten ja hoitojen aikana siihenkin on harjaantunut. Mutta tämäkin on kovin yksilöllistä, joillain ei tule mitään oireita, joillain vain vähän pienen hetken ajan, joillain taas pitkään ja paljon. Minulla oireet ovat kuukautiskipujen tapaista toispuoleista jomotusta tai vihlontaa sekä ns. kosteutta ja kirkasta vuotoa. Ja nämä oireet ilmenevät kuulemma useimmiten nimenomaan edeltävänä päivänä ennen ovulaatiota. Luin netistä vielä tarkemmin oireista toissa yönä ja niin oli kotidiagnoosi valmis, mikä aamulla sitten ultrassa todennettin oikeaksi. Mutta siis nämä jutut vaihtelevat niin paljon, ettei näistä hullukaan ota selvyyttä. Äläkä sinä nyt ota tästä mitään ylimääräisiä paineita, jos testi kerran toimii sinulla moiteettomasti. Ja hyvä niin. Tää mun toimii-ei toimi -tilanne on vähän hermostuttava, kun kaikki on niin kovin epävarmaa ja turhia hoitoja ja kiertoja tulee tämän takia.

    Tykkää

  4. No nyt aloin epäillä, onko ”väärää positiivista” ovulaatiotestiä olemassa, vai olenko keksinyt tän omassa päässäni. Jos en ole keksinyt itse, niin selitys on tämä: vaikka lh-hormonin pitoisuus nousee (ja testi näyttää positiivista) ovulaatiota ei välttämättä syystä tai toisesta tapahdu. (Mutta mitä sille munarakkulalle siinä tapauksessa tapahtuisi?)

    En ole joutunut tekemään ovulaatiotestiä kovin montaa usein. Jossain vaiheessa ennen hoitoja tein niitä muutaman kerran omasta aloitteesta, ja sitten hoitojen alussa lääkärin kehotuksesta siinä kierronkartoitusvaiheessa. Ja nyt taas kolmannessa inseminaatiossa.

    Kahdessa ensimmäisessä inseminaatiossa ovulaatiota ei testattu ollenkaan. Pitää kyllä tunnustaa, etten tiedä miksi niissä ei ja nyt joo. Oon vähän huono kysymään, miksi mitäkin tapahtuu.

    Tykkää

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s