Aikainen mato

Image

Tältä näytti Kalasataman rannassa tänä aamuna kello 05. Olin siellä sauvakävelemässä.

Viisi on varmasti monella tapaa hyvä aika sauvakävelylle. Mieluummin olisin kuitenkin ollut nukkumassa.

Sauvoessani kuuntelin radio-ohjelmaa Syyrian kriisistä. Tilanne siellä on uskomattoman hirveä, mutta tämän blogin tarkoitus on lapsettomuudesta ruikuttaminen.

Mulla on ollut lauantaista saakka hirveä päänsärky ja oon käyttänyt niin paljon migreenilääkkeitä ja lihasrelaksantteja, että kun olen välillä palannut tajuihini, musta on tuntunut siltä kuin olisin jäänyt jyrän alle.

Lisäksi tyhmä flunssa vaan jatkuu ja olen nukkunut niin paljon, että herään neljä kolmekymmentä sauvakävelemään. Ja sauvakävelyllä ei muuten ole välitöntä vaikutusta hartioiden, yläselän ja kallonpohjan jumeihin. Ei myöskään niin lupaavan kuuloisella aktiviteetilla kuin ”niska-hartiaseudun pilates-treeni togu-pallolla”.

Meillä on supersotkuista ja moon supervetämätön, vaikka söin viikonloppuna pakasterasiallisen äidin tuomia tyrnimarjoja. Kyse ei ole vain tästä viimeisimmästä viikosta, kun olen ollut flunssassa, vaan Susi on joutunut hoitamaan kaiken ruokahuollon siitä saakka, kun tulin kotiin kesälomalta elokuun alussa.

Me ei olla tehty mitään kivaa yhdessä sataan vuoteen.

Haluaisin saada arjesta kiinni ja olla ihana kumppani, tai edes jollain tavalla läsnä, mutta oon ihan poikki.  

Perjantain negatiivinen raskaustesti ei vieläkään ole tuntunut kovin pahalta. Paitsi nyt, kun istun työpäivän jälkeen autiolla toimistolla ja kirjoitan tätä. Eikä nytkään tunnu siltä, että apua en tule ikinä äidiksi. Vielä vuosi sitten pelkäsin sitä koko ajan. Tuntuu vaan siltä, että apua eikö meidän elämä muutu ikinä normaaliksi.

Normaalissa elämässä ei odoteta koko ajan jotain, josta ei ole varmuutta.

Kun osaisin lakata odottamasta. Kun osaisin odottaa sillä tavalla, ettei se vaikuttais kaikkeen muuhun. Kun ei tarvis enää odottaa.

Jos en tule raskaaksi, koska oon niin väsynyt?  Mistä tietää, onko liian väsynyt?

Pitäiskö pitää välikierto ja kerätä voimia? Mutta miksi voimia tulis välikierrossa jotenkin paremmin kuin inseminaatiokierrossa? Kuukautiset alkoivat eilen ja varasin tänä aamuna ajan seuraavan inseminaatiokierroksen aloittamiseen. Ensimmäinen ultra on keskiviikkona.

7 thoughts on “Aikainen mato

  1. Väsymys ei välttämättä johdu lapsettomuudesta, ainakaan kokonaan.

    Meillä on ollut aika rankka vuosi, kun pistettiin elämä uusiksi ja muutettiin mantereelta toiselle. Mukavaa mutta vieläkin vähän raskasta olla takaisin Suomessa. Olin poissa 11 vuotta. Arki ei pyöri siksikään, ettei sitä oikein vielä ole.

    Tykkää

    • Nyt kun oon ottanut kaikki nämä ruikutuksen aiheet esille, hahmotan vähän paremmin mitä oikein halusinkaan kirjoittaa.

      Jotain siihen suuntaan kuin että miten tällaisen kierteen saa pysäytettyä? Tän että väsyy ja ruikuttaa kaikesta sen sijaan että tekis asioille jotain.

      Olen menossa perjantaina fysioterapeutille hakemaan apua päänsärkyihin. Lapsettomuushoitoihin lähtemisen lisäksi se on ainoa asia, mihin olen saanut tartuttua vuoden aikana.

      Tykkää

      • Luin tän kirjotuksen jo eilen, ja vasta nyt hahmotan sen minkä haluaisin sanoa.

        Ehkäpä se avainsana sulle vois olla armollisuus. Erityisesti itseään kohtaan. Ja odotusten laskeminen. Teillähän on ollut hirmu suuri elämänmuutos tässä ja seuraavaa haluaisitte laittaa alulle. Eihän rullava arki voi mitenkään muodostua vuoden aikana. Josko siinä kaiken keskellä pysähtyis ja ottais inventaarin siitä, mitä jo on ja siitä, mikä on hyvin ja hienosti. Jos vain listaa sitä, mitä puuttuu ja mitä ei ole saanut aikaiseksi, niin unohtuu ne mitä on jo saavuttanut ja kenties on oppinut pitämään niitä itsestäänselvyytenä.

        Olen tässä meidän prosessissa tietoisesti pyrkinyt harjoittamaan ”nyt kun”-mentaliteettia ”sit kun”- sijasta. Jos aina vaan miettii että ”sit kun meillä on lapsi, niin olen onnellinen” niin tavallaan estää onnellisuuden ennen sitä. Sen sijaan mietin ”nyt kun meillä on parisuhde kunnossa, ollaan terveitä, molemmilla on työpaikka ja tämä kakkukin maistuu hyvälle, olen onnellinen. Lapsen saaminen tähän päälle olisi plussaa.”

        Ei aina tarvitse tai pidä jaksaa, hajoaminen on sallittua. Ja kun pohjalle kopsahtaa niin eihän sieltä pääse kuin ylös.

        Olisiko teillä Suden kanssa mahdollisuutta käydä vaikka perinteisillä treffeillä, leffaan ja syömään? Mulle ainakin se toimii piristyksenä vaikka keskellä viikkoa. 😀

        Tykkää

  2. Samoilla linjoilla Epan kanssa.
    Haluisin sanoa vielä erikseen nää jutut: 1) on normaalia, että tuntuu rankalta 2) jotain on yleensä tehtävissä, ettei tuntuis ihan niin pahalta. Mä suosittelen edelleen kaikille vähänkään ahdistuneille lapsettomuuteen perehtyneellä terapeutilla pistäytymistä, jos siihen on taloudellinen mahdollisuus. 3) Itse oon huomannu, että fiilikset voi ihmeellisesti vaihdella vaikkei mikään ulkoinen dramaattisesti muutuisi. Että välillä on yhtäkkiä helpompaa. Tästä kokemuksesta ja ajatuksesta saan voimaa silloin kun kaikki tuntuu pahalta eikä mitään tunnu olevan tehtävissä. 4) Se miltä parisuhteessa tuntuu, vaikuttaa paljon. (Lapsettomuutta ja parisuhdetta on tietty mahdoton kokonaan erottaa toisistaan.)

    Tykkää

  3. Joo, ootte oikeassa. Ja on mulla jo parempi olokin kuin eilen. Paitsi että oonkohan vaan päättänyt niin, ettei tarvis mennä terapiaan?

    Oon oikeesti terapiamyönteinen, joten tää terapiavastahakoisuus johtuu pihiydestä ja itsesäälikänkkäränkkäisyydestä: Musta on vaan niin megaepäreilua, että mun olis järkevää investoida lapsettomuushoitojen lisäksi vielä terapiaan sen takia, että mun on paha olla siksi, ettei ruumis suostu toimimaan niin kuin normaalien naisten ruumiit.

    Reiluutta tässä tilanteessa olis: a) vauva b) jos vauva ei ole mahdollinen, avoin shekki universumilta.

    Sillä avoimella shekillä menisin hierojalle ja kasvohoitoon ja jalkahoitoon ja vyöhyketerapiaan ja kalevalaiselle jäsenkorjaajalle ja akupunktioon ja hypnoterapiaan ja täydelliseen sääri- ja viiksikarvojen ikipoistoon ja ihanille hyvinvointihuokailujoogatunneille ja saunalliselle kuntosalille ja viikonloppulomille Euroopan kaupunkeihin ja kahviloihin lukemaan kiiltäväkantisia aikakauslehtiä ja vakavahenkisiä kansainvälisiä uutislehtiä ja ostamaan vaatteita jostain muualta kuin kirpparilta tai alesta ja ihaniin ravintoloihin syömään ja etsisin kampaajan, joka olis mun vakikampaaja, eikä onnekas löytö Groupon dealista. Ja sit kävisin usein syömässä sellasissa terveysruokapaikoissa, joissa myydään vihreitä pirtelöitä, joista en edes tykkää. Enkä ikinä, ikinä kävis ruokakaupassa (korkeintaan joskus Hakaniemen hallissa) vaan tilaisin joka päivä kotiinkuljetuksen Stockan herkusta. Ai niin enkä koskaan ostais alle kympin viinejä.

    Susi sais ehkä käyttää sitä shekkiä vaan mun valvonnan alaisena, mutta luulen että se vois saada auton, rajallisen tilin meidän siistimpään lähipubiin, kuntosalikortin ja kahdeksan vapaavalintaista mannertenvälistä lentoa vuodessa.

    Ja me kumpikin saatais rajaton tili Akateemiseen kirjakauppaan ja sen kahvilaan.

    Saattaisin myös haluta sellaselle kaukolomalle, missä joogataan ja seestytään meren äärellä.

    Ei sellasta joogaa, missä tehdään soturiasentoja ja kolmioita, vaan sellasta missä muistutetaan hengittämään ja venytellään pikkusen.

    Liioittelen tietysti yllä. Kaikkea ei voi saada ja musta on kivaa käydä kirpparilla, eikä mulla ole ikinä ollut omaa kampaajaa. Kasvohoidossa oon käynyt kolmesti elämäni aikana.

    Että ehkä ne leffatreffit Suden kanssa olis ihan paikallaan. Ja sen muistaminen, että elämässä on kuitenkin kaikenlaista hyvää. Ja sit vous varmaan käydä siellä terapiassa. Puuh.

    Tykkää

    • Voi ihana lapseni. Silmät valuvat vettä, kun luen tätä blogia. Joskus se johtuu siitä, että sydämeen sattuu, joskus siitä, että olette kaikki nuoret niin viisaita, että tunnen itseni niin kykenemättömäksi, sanattomaksi ja onnelliseksi teidän viisaudestanne – ja joskus siitä, että osaatte saada minut myös nauramaan tämän elämän ankaruuden keskellä.

      Tykkää

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s