Ei raskaana

Ei raskaana, inte gravid.

Kello on vähän vailla neljä yöllä. Ainakaan vielä ei tunnu oikein miltään. Paitsi flunssa sattuu naaman sisällä, varsinkin vasemmassa poskiontelossa.

Töissä on kokouksia aamusta kahteen saakka. Reaktio tulee ehkä iltapäivällä. Nyt haluan saada kiinni unen päästä.

Maataan Suden kanssa lusikka-asennossa ja mullon vähän hiki. Kaupunki hurisee ulkona.

33 thoughts on “Ei raskaana

  1. Tästä tulikin uneton yö. Kello on kuusi. Olen lukenut päivän Hesarin ja kaiken mitä Yle on julkaissut yön aikana. Ja Facebook-feedin.

    Vieläkään ei tunnu miltään.

    Tykkää

    • Kiitos Emminkäinen! Tässä auttaa se, että mun pää on flunssan takia jo niin täynnä räkää, ettei ole oikein mahdollista itkeä. Mut enköhän keksi jotain!

      Tykkää

  2. Niin harmi 😦 Mutta kyllä se vielä tärppää, näissä hommissa vaaditaan kärsivällisyyttä!! Itse päätin kahden inseminaation jälkeen, että nyt siirrytään järeämpiin yrityksiin. Niin alettiin jonottamaan IVF:ään. Tosin mulla ei tullut inseminaatioista mitään kiinnittysmisyrityksiä edes.
    Rentouttavaa viikonloppua Hilkka!

    Tykkää

    • Kiitos Isla. Toistaiseksi päivä on jatkunut yöllä alkaneella ”jo vain sitten” -ololla. Lähdin aikaisin töistä ja nyt ollaan Nipsu-ystävän kanssa terassiviinillä. Ja illalla on saunavuoro. Kytken aivot päälle ehkä vasta huomenna!

      Tykkää

  3. Pahoitteluni tuloksesta. Kuukauden / hoidon pahin hetki, kun ei onnistunutkaan. Sitä saa ja pitää surra.

    Kun jaksat, niin kerro toki blogissasi mitä seuraavaksi, jatkuvatko inssit vai siirryttekö IVF:ään. Isot kannustukset ruudun tältä puolen.

    Tykkää

    • Kiitos S. Luulen, että aalto iskee tässä viikonlopun aikana. Ja jos ei iske, niin kutsun sen. Oon myös sitä mieltä, että pitää osata surra.

      En ole varma tuosta vielä yksi inseminaatio / heti koeputkihedelmöitykseen -asiasta. Onko ajatuksia? Ehkä tavallaan ajattelen, että aikaa ja rahaa kuluu kuitenkin niin paljon, että ihan ok olis kokeilla vielä yksi inseminaatio. Tuun joka tapauksessa olemaan ikäloppu äiti.

      Tykkää

      • Mitä välii ! Oot ikäloppu rakastava huippu äiti! Ja kaikki rahat ja fiilikset pitää käyttää, ettei jää kyteen ajatus ”jos vielä kerran olisin yrittänyt…”… Tai siis ehkä sanon kuitenkin, että oman tunnon ja oman parisuhteen mukaan.

        Tykkää

      • Totta! Ikäloppu, rakastava, huippu ja rahaton 🙂

        Toi omien tuntemusten kartoittaminen tuntuu tällä hetkellä vähän haastelliselta. Varmaan myös siksi, etten oikein tajua, mikä olisi järkevää. Olisko järkevää siirtyä heti tosi kalliiseen hoitotapaan, jossa on suuremmat mahdollisuudet ja suuremmat riskit – vai olisko järkevämpää koittaa vielä kerran huomattavasti edullisempaa (mutta silti etelänmatkan tai kivan kaupunkiloman hintaista) pienten mahdollisuuksien ja pienten riskien hoitotapaa?

        Pitänee tässä tuumailla.

        Tykkää

      • Ainoa henkilö vastaamaan näin tärkeisiin sinua koskeviin kysymyksiin on sinä itse. Tuumailemaan siis, avusteisesti tai itekseen. 🙂

        Tykkää

      • Vaikka kolmaskaan inssi ei tuottaisi tulosta, niin sitten ainakin kortit olisi sen osalta katsottu kunnollisesti… Kysymys on tosiaan vaikea, kun kaikki maksaa. En muista sinun kertoneen ikääsi blogissa (eikä tarvitsekaan tehdä sitä) mutta kuukauden tai parin IVF:n lykkääminen nyt ei tilannetta sen puoleen muuta, ellet ole tuntuvasti neljänkympin paremmalla puolen. Ehkä lääkärilläsikin olisi mielipide mitä kannattaa tehdä… Kolmas inssi ei kuitenkaan ole lainkaan huono ajatus, itsehän katsoin peräti neljä – tosin ilman tuloksia siinä vaiheessa, mutta ei ainakaan jäänyt jälkikäteen kaivelemaan.

        Tykkää

      • Höh, nyt on kummallista tämän ohjaustyökalun kanssa – mielestäni vastasin tähän jo, mutta mitään ei näy. Uusi yritys:

        Olen 38. Lääkärillä ei tuntunut olevan vahvaa kantaa. Hän sanoi, että yleensä tehdään kolme inseminaatiota ensin, joten jos tämä ei onnistu, voisin miettiä haluanko tehdä kolmannen vai siirtyä suoraan koeputkihedelmöitykseen.

        Tykkää

    • Iän puolesta voit siis aivan mainiosti katsoa vielä yhden inseminaation, varsinkin kun ensimmäisessä oli jo yritystä 🙂 Molemmat hoitoratkaisut ovat varmasti hyviä, mihin päädyt(te)kin.

      Liiaksi huolta ei IVF:n riskeistä kannata kantaa, vaikka toki se on dramaattisempi hoito. Lapsen kehityshäiriöriski nousee yhdellä prosenttiyksiköllä (näin muistan lääkärin minulle kertoneen) ja hyperstimulaation riski hoidossa tietenkin on. Pitemmän aikaa lapsettomuuspalstoilla kirjoittaneena muistan yhden naisen, joka hyperin takia joutui sairaalahoitoon. Itsekin sen sain lievänä ja olin yhden illan kovin kivulias. Mutta mikään pysyvä haitta lienee hyvin hyvin harvinaista. Rahanmenoa tietenkään ei voi välttää, se on kurja puoli kun yksityisellä on :/

      Lämpimät tsempit vielä kertaalleen!

      Tykkää

      • Kiitos Shadow. Mitä muuten kuuluu? Onhan loppuraskaus sujunut hyvin? Toivottavasti! Koska hän aikoo tulla maailmaan?

        Tykkää

      • Kiitos kysymästä, hyvin on mennyt. Vielä vajaa kuukausi laskettuun aikaan jäljellä, joten hetken ehtii edelleen yrittää siivota taloa kaikista edellisten vuosien sotkuista (yritysaikana alakuloisuuteni manifestoitui mm. siivoamattomuutena, eikä mieskään joka nurkkaa puunannut, huono juttu lemmikkiperheessä).

        Tykkää

      • Kuulostaa hyvältä. Jos tajuan lapsellisia oikein, niin et tule kohta siivoamaan taas moneen vuoteen 🙂

        Ja nuo manifestoitumisasiat on jänniä. Mulla myös jonkin verran tuota samaa. Lisäksi vähän mökkiytymistä ja kaikenlaisen kulttuurin ja tapahtumien seuraamisen vähäisyyttä. En esim. kuuntele enää juurikaan musiikkia.

        Tykkää

    • Kiitos Sara. Joo, toistaiseksi etualalla tuo -tunnottomuus. Ei tunnu oikein yhtään miltään. Ehkä se johtuu siitä, että kerrankin ei ollut juurikaan oireita.

      Pitkävaikutteishet shiilienteet rulesh. Ehkä universumin tahtotila oli, että just mun oli saatava kokea vielä yksi aurinkoinen perjantai-iltapäivä Nipsun, viinilasin ja Nipsulta pummatun savukkeen seurassa.

      Tykkää

      • Sovitaan niin. Meilläkin varmistui tuo aikataulu, eli lokakuun alusta aletaan stimuloimaan, keräämään ja hedelmöittämään sekä toivottavasti kiinnittämään.

        Lokakuussa on hyvä tulla raskaaksi, koska ei tarvitse uusia koko talvivaatekertaa. Ja saa aloittaa äitiysloman kesän alusta. Näin se on nähtävä.

        Tykkää

  4. Tunnustan. Tarkistin sun blogin tänään kesken työpäivän…. 😦 olen pahoillani. Haleja ja voimia jatkoon, sillä yrittänyttä ei laiteta vai miten se menee…. Uusi kuukausi ja uudet mahdollisuudet. Toivottavasti selätät flunssan ja nautit lasillisesta Nipsun kanssa. Tänään lusikkaan ja yhdessä kohti tulevaa! Tsemppiä!

    Tykkää

    • Kiitos H! Nyt matkalla saunaan. Meillä on valtakunnan myöhäisin saunavuoro, joka lisäksi osuu meidän ruokailurytmin kannalta niin omituiseen aikaan, että tänäänkin on tarkoitus syödä päivällistä vasta saunan jälkeen. Eli lihapataa ja riisiä kello 23 – nukun aika varmasti kuin kivi tänä yönä 🙂

      Tykkää

  5. Hei Hilkka, kävin lukemassa blogisi päivityksen jo perjantaina. Aioin kirjoittaa jonkin kuluneen fraasin, mutta tuntui niin lattealta, etten kirjoittanut. Eipä ole latteudet kaikonneet, joten kirjoitan sellaisia nyt kuitenkin. Voimia ja halaus sinulle.

    Tämä epävarmuus ja toistuvat pettymykset toden totta syövät naista. Sain pari viikkoa sitten lunta tupaan vielä toisellakin rintamalla ja murheet tuntuivat jo liki ylivoimaisilta. Olen toistellut itselleni viime viikkoina vanhaa rukousta; ”Anna minulle rauha hyväksyä se, mihin en kykene vaikuttamaan, rohkeutta vaikuttaa siellä, missä pystyn ja viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan.” Varsinainen fraasien fraasi mutta onpahan pirun hyvin kiteytetty.

    Saimme ajan Oysiin ja lokakuussa suunnitellaan hoitoja. Olen yrittänyt pitää raskaushaaveen nollalukemassa, kun nämä pettymykset alkavat käydä niin raskaiksi. Elämäni on sellaisella mallilla, ettei minulla kerta kaikkiaan ole varaa uhrata kaikkia voimia tähän lapsettomuuden murehtimiseen. Olen tainnut ryhtyä syöttämään itselleni ajatusta elämästä ilman lasta. Nyt on sitten löydettävä elämästä ne asiat joihin voin vaikuttaa ja varottava kyynistymästä. Jos lapsi kaikesta huolimatta sittenkin saadaan, niin sehän on sitten tuplasti ihanaa, kun se on täysin extraa. Tulikasteen saan kahden viikon päästä ristiäisissä, jossa olen kummina liki saman ikäiselle vauvalle, kuin omani olisi nyt, jos en olisi saanut keskenmenoa. Todella toivon, että rauha on siihen mennessä löytynyt sydämeeni. Ei taida kyyneleet ihan onnen kyynelistä mennä…

    Tykkää

    • Voi Birdie, voimia! Tuo rukous on osuva. Latteuksista ei tulisi latteuksia, elleivät ne olisi.

      Mulla on täällä aika samantapaiset fiilikset, postaus niistä juuri työn alla.

      Mietin, että yksi inohottavimmista asioista lapsettomuudessa on, että pysyäkseen jotenkin tolkuissaan on melkein pakko lakata aktiivisesti haluamasta. Siitä on tosi pieni askel siihen, että lakkaisi käymästä hoidoissa. En halua luovuttaa.

      Tykkää

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s