Alitajunnasta päivää

Kolme päivää raskaustestiin, ei oireita.

Olen osannut olla ajattelematta raskauden mahdollisuutta ihmeen hyvin.

Tai sitten en. Viime yönä näin niin vahvan ahdistusunen, että ehkä alitajunta on tehnyt likaisen työn puolestani.

Olin Tampereella [kaupungissa jossa synnyin, mutten ole sen koomin asunut]. Olin menossa bussilla gynekologille varmistaakseni jotain tärkeää.

Tunsin katuja niin huonosti, että jo bussipysäkin etsiminen itketti. Vielä enemmän itketti bussissa, kun tajusin ettei mulla ollut rahaa, puhelinta tai henkilöllisyystodistusta.

Kaikista kauheimmin itkin ala-asteen koulua muistuttavalla klinikalla, kun tajusin odottaneeni väärässä rakennuksessa niin kauan, että vuoroni oli mennyt ohi ja koko klinikka oli menossa kiinni.

10 thoughts on “Alitajunnasta päivää

  1. Ja prinsessa Madeine on raskaana. Toiset ne on prinsessoja JA tulee heti raskaaksi! Toiset seisoskelee itkusta turpeina ja punaisina odottamassa bussia hedelmällisyysklinikalle tamperelaisissa kadunkulmissa.

    Tykkää

    • Joo ei nallekarkit eikä mun suosikikarkit Malacon Hyvää makumaasta. Jos olisin Madeleine, söisin niitä koko raskauden ajan aamupalaksi. Se varmaan sitä paitsi sais niistä alennusta.

      Tykkää

  2. Olen seurannut blogiasi nyt jonkun aikaa. Kirjoitat koskettavasti ja jotenkin tutunoloisesti. Olen lasta hartaasti toivovan läheinen. Itse asiassa niin läheinen, että tunnen varmaan liiaksikin hänen tuskansa. Uskallankin nyt kysyä sinulta, millainen on läheisen henkilön rooli tässä kaikessa? Mitä sinä esimerkiksi odotat läheisiltäsi? Mikä on oikea tapa auttaa ja tukea? Onko edes sellaista? Itse tunnen niin suurta voimattomuutta ja avuttomuutta.
    Ps. Peukut pystyyn teille!!

    Tykkää

  3. Muakin ärsytti pienessä mielessäni Madeleinen uutinen. Victorialla ja Catherinella sentään taisi mennä vuoden päivät ilmoitukseen.

    Tykkää

    • Ehkä Madde ja Chris olivat harrastaneet esiaviollista seksiä (koska Madde on tunnettu kapinallisuudestaa) ja toiset kaksi paria eivät – ja näin kaikki tulivat raskaaksi jonkin mystisen kuninkaallisen vauvakellon mukaan suunnilleen samassa vaiheessa?

      Ei vaan, en muista koska kukin meni naimisiin ja ilmoitti vauvasta – mut mullon silti sellainen mielikuva, että eikös ne Madden häät olleet just?

      Sitten vakavammin (mutta edelleen aika hataraan vuosi- ja nimimuistiin pohjautuen). Oon lukenut elämäkertoja ja fiktiota historian kuninkaallisista naisista, joilla ei vauva-asiat menneet lainkaan putkeen. En voi kuin kiittää luojaani siitä, ettei tässä sentään olla tilanteessa, jossa pitäisi synnyttää jonkin valtakunnan perillinen aikana jolloin naiset oli nobodyjä.

      Tykkää

  4. Kommentoin joskus aikaisemmin, että kiitos blogistasi, vihdoinkin mulla on sanat kertoa mun miehelle, miltä musta tuntuu jokaikinen päivä. Ohjasin sen jälkeen miehen lukemaan tätä blogia, valitettavasti se teki sen riitaisan (harvinaista) viikonlopun aikana, jona myös miehen 9- ja kohta 7-vuotiaat lapset olivat täällä. Tietenkin riitely tapahtui tekstiviestitse eri huoneista, eikä muksuilla ollut tietoakaan.. No, niiden nukahdettua saimme aikaan itkua ja lisää riitaa, muutaman oluen ja siiderin, yhden rikkoutuneen iPhonen näytön (hetki, jota häpeän yli kaiken ja josta miehen puhelin muistuttaa päivittäin..) sekä keskustelun tästä blogista. ”Joo, luin mä sitä. Ja sitä kirjoittaa nainen, joka ei voi saada lapsia. Ei se ole sama kuin sinä!” ”Voihan se nainen saada lapsia, ei siinä ja sen miehessä ole mitään vikaa, niin kuin ei meissäkään!” ”Ai. No silti se on eri asia.”

    Oma taustani on, että sain kuulla 19-vuotiaana, etten voi koskaan tulla äidiksi tai ainakin mahdollisuus terveen vauvan ulos asti saamiseen vaadittaisiin järjetön määrä tuuria johtuen epämuodostuneista lisääntymisvälineistäni. Vuosi sitten kävin muissa asioissa gynekologilla, joka kysyi mahdollisista raskauksista. Vastasin, etten voi saada lapsia. Tutkimuksen yhteydessä lääkäri kysyi, josko voisi tarkistaa lapsettomuuden ja toki annoin luvan. ”Sussa ei ole mitään vikaa. Sun kaikki paikat on aivan normaalit! Ei tuollaista saisi sanoa nuorelle ihmiselle, sama tapahtui vaimolleni ja meillä on parikymppiset kaksospojat! Tosin ikäähän sulla nyt jo alkaa olla.”

    Aika sekava vuosi ollut, kun ilman ehkäisyäkään ei ole tarvinnut koskaan hakea katumuspillereitä tai olla huolissaan mahdollisesta raskautumisesta. Jos ei matkan varrella, niin mitä jos ei nytkään..?

    Tsemppiä ja foolihapon pikaista tarvetta toivotan!!

    Tykkää

    • Hei Kirsi, kiitos viestistä ja toivotuksista. Muistan hyvin edellisenkin kommenttisi.

      Oi, onpa hurjaa ja karua ja väärin, että sulle oli sanottu noin tärkeä asia ilmeisen tyhjin perustein.

      On ollut varmaan henkisesti iso juttu muokata ensin pakosta identiteettinsä ”lapsettomaksi” ja monen vuoden päästä saada yhtäkkiä tietää, ettei olekaan sitä.

      Eikös ole niin, ettei raskautuminen ole normitapauksissakaan tosi nopeaa (oliko se nyt 20% mahdollisuus/kierto, vaikka olisi yhdynnässä täsmälleen oikeaan aikaan – korjatkaa pliis viisaammat) joten ei välttämättä hirmuisesti aihetta huoleen siitä, ettet ole tullut raskaaksi? Ja jos jotain onkin vialla, niin onhan tää nykyajan lääketiede aika pystyvää. Saako kysyä, minkä ikäinen olet?

      Myös mielenkiintoista ”tavata” ihminen, joka on sikäli samassa tilanteessa, että kumppanilla on jo lapsia. Lapsettomuusblogien kirjoittajissa olen bongannut vasta yhden kohtalotoverin tässä asiassa, hänet: http://vauvakuumettablogi.blogspot.fi/2012/05/toiselle-meista-vauva-ei-ole-uusi-juttu.html?m=0

      Toisen jo-vanhemmuus on musta aika olennainen olosuhde-ero sellaisiin pariskuntiin verrattuna, jotka ovat yhdessä yrittämässä ensimmäistä lasta. Ei niin, että lapsen pitkällinen yrittäminen olis kenellekään yhtään helpompi kokemus, mutta tähän tilanteeseen liittyy joitakin sellaisia riidan ja katkeruuden paikkoja, joita muilla ei ole.

      Eli suotuisia luovinta- ja raskautumiskelejä toivotellen hyvää yötä!

      Tykkää

      • Tuo raskautumisen onnistumisen prosenttimäärä oli muistaakseni lähempänä 10% / kierto, siksi vasta vuoden yrittämisen jälkeen on aiheellista hakeutua tutkimuksiin. Toki jos ikää on yli 35v, niin puolen vuoden yritys riittää. (Ja siis tuo yrittäminen on ehkäisyn poisjättäminen ja säännöllinen sukupuolielämä).

        Tykkää

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s