No niin

ImageSoitin Väestöliiton Turun klinikalle heti kahdeksan jälkeen.

Onneksi lounaismurteilla on aina ollut muhun rauhoittava vaikutus.  Siksi ei tuntunut melkein ollenkaan pahalta, kun puhelimeen vastannut ihminen  sanoi, että tässä on todennnäköisesti kyse kesken jääneestä kiinnittymisen yrityksestä, jonka se herkempi raskaustesti vielä eilen aamuna tunnisti.

Palvelu oli objektiivisestikin arvioituna ammattitaitoista ja asiallisen ystävällistä, mutta lisäksi  lounaismurre on mulle erityinen teleportti naisten väliseen empatiaan. Sitä puhui kummitäti äidille saunan lauteilla,  ja kummitädin miniä nykyään meille kaikille. Ja sellaista pahaa mieltä ei ookkaan, jota ei saisi lääkittyä vetämällä lasillisen pullollisen skumppaa Maria-serkun kanssa.

Lounaismurre kietoo mut ”kaikki kunnossa” -pumpuliin. Niin että kun mitä hienoisimmin lounaismurretta puhuva naisääni kehotti käymään vielä varmuuden vuoksi verikokeessa ja soittamaan takaisin klinikalle, kun saan tulokset,  tappio tuntui helpolta niellä. Musta pidetään huolta ja oltiinhan tässä vähän raskaanakin.

Murrebonuksen vaikutus taukosi hetkeksi, kun piti kertoa uutinen Sudelle. Harmittaa ihan hitsisti meidän puolesta. Meidän suhteelle tekis niin hyvää päästä tästä jumista.

Sain ajan verikokeeseen lähikaupunkiin huomisaamulle. Käyn samalla näyttämässä kylkeäni lääkärille. Kaaduin viime viikolla laiturin liukkailla rappusilla ja sain puusta rakennetun askelman terävän kulman kylkiluitteni väliin. Nyt en voi nauraa, yskiä, aivastaa, nyyhkytysitkeä enkä oikein helposti nousta omin avuin sängystäkään.

Kaatuminen aiheutti tietysti vimmaista googlausta, mutta sen perusteella juuri kiinnittyneet tai kiinnittymässä olevat alkiot eivät hetkahda könähdyksistä joiden intensieetti on pienempi kuin rajussa auto-onnettomuudessa tai hevosen potkaisussa.

***

Niin ja iso kiitos kaikille myötäelämisestä viime päivinä. Jännää oli!

14 thoughts on “No niin

  1. Voi kurjuus, tasan ei jaeta nallekarkkeja tässä elämässä :/. Olen tosi pahoillani.

    Mutta ehkä positiivisesti voi ajatella, että kyllä se vielä kiinnittyy! Lähellä oli jo! Tsemppiä ja jaksamista, kurjat uutiset vievät aina mielen matalalle. Mutta selkeä muutos kuitenkin aiempaan :).

    Tykkää

    • Kiitos 🙂 Niin mäkin ajattelen, että selkeä muutos parempaan, kun ainakin jotain tapahtui.

      Paitsi, että löysin äsken tällaisen ihan kauheen lauseen netistä, kun googletin, mitä tuulimuna tarkoittaa: ”Joskus harvoin voi syynä olla naisen ja miehen kromosomien yhteensopimattomuus.” Nyt yritän unohtaa ton. Ois ihan kauheeta olla yksi noista joskus harvoin -tapauksista.

      Tykkää

      • Jep, oon joskus törmännyt tuohon samaan lauseeseen ja ihan vastaavia pelkoja täälläkin… Mistä tiedetään, että naisen ja miehen kromosomit ei sovi yhteen? Luulisi, että kombinaatiovaihtoehtoja olisi ihan käsittämätön määrä. Kuulostaa ihan salatieteeltä :).

        Tuulimuna kai voi olla silloinkin kun munasolu sattuu olemaan jotenkin viallinen.

        Tykkää

    • Joo, no on se ehkä todennäköisempää, että oli viallinen muna. Vaikka en kyllä mitenkään voi tajuta, miten MUN munat vois olla viallisia 🙂

      Tykkää

  2. Te melkein onnistuitte – ekalla, ”kevyellä” hoitokerralla! Ja melkein on silti kurjan kaukana siitä, mitä toivoo tapahtuvaksi. Luulen että voin samastua paitsi pettymykseen, myös tuohon haluun päästä jo irti parisuhdejumista. Yksi rankimpia juttuja lapsettomuudessa on se, ettei voi tietää, koska se loppuu ja loppuuko se ylipäätään. Mutta täältä etäämpää on helppo nähdä tuo luonanne vieraillut plussa kyllä siilejäkin lupaavampana merkkinä. 🙂 Mukavaa että sait kuulla asiantuntijan sanat lounaismurteella.

    Minua jollain lailla lohduttaa näitä hoitojen onnistumisen todennäköisyyksiä miettiessä sekin sinänsä karu fakta, että optimaalisessa lisääntymisiässä olevilla kaikin puolin terveillä pareillakin on yhtä kuukautiskiertoa kohden paljon suurempi todennäköisyys sille, että raskaus ei ala kuin että se alkaa. On siis normaalia epäonnistua. Ja epäonnistuminen ei tarkoita ettei voisi vielä onnistua.

    Niitä asioita, mitkä voi mennä pieleen tässä lisääntymisprosessissa on myös tolkuton määrä. Silti suurin osa pääsee toivomaansa lopputulokseen. Myös suurin osa meistä, jotka tarvitsemme siihen ulkopuolista apua. Ja mitä tulee psyykkiseen jaksamiseen, senkin olen huomannut, ettei sitäkään eikä vaikka parisuhteen hyvinvoinnin kulkua voi aina ennakoida. Välillä pelottaa ja näyttää todella pahalta, sitten tulee helpompia, valoisia ja hyviä aikoja. Asioihin voi yritää vaikuttaa, mutta hallita niitä ei voi. Näihin kliseisiin sanoihin päätän myötätuntoviestini.

    Parantavia päiviä niin kyljelle kuin sydämelle!

    Tykkää

  3. Harmin paikka! Mutta lupaavalta vaikuttaa anyway. 🙂

    Ihan off topic: aiotko vielä tehdä sen postauksen, jossa kerrotaan miksi kevyemmät hoidot kannattaa kokeilla läpi ennen IVF:ää?

    Tykkää

    • Moi! Joo, aion – hyvä kun muistutit! Siinä saattaa kyllä nyt vähän kestää, koska haluisin tarkistaa lääkäriltä, että olinhan ymmärtänyt sen oikein.

      Mut tiivistettynä, jos siis ymmärsin oikein: kevyemmissä hoidoissa tuetaan kehon omaa toimintaa, kun taas ivf:ssä ja icsissä siihen kajotaan aika lailla – niin olin tajuavinani, että kevyemmällä jos saa raskauden alkuun, niin riskit sekä keskenmenoon että lapsen terveyteen ovat pienemmät.

      Plus tietty hinta ja lait myös se, että ne rankemmat hormonihoidot voi olla rankkoja.

      Osaako joku selittää paremmin? Tai olinko tajunnut jotain pieleen? Tajuamiseni kuulosti pätevältä päässäni, kun tajusin. Nyt ei kirjoitettuna näytäkään niin aukottomalta.

      Tykkää

    • No nyt tulin kurkkaan onko sulla uutisia. Ihmettä ei tapahtunut meillekään. tein vielä aamulla yhden testin ja kun siihenkään ei ilmaantunut mitään, tajusin luovuttaa. verikokeen tuloksista ei ole vielä soitettu, mutta eipä sieltä mitään uutiskynnystä ylittävää voi olla luvassa, toki se hcg-arvo on kiva tietää ja verrata edelliseen kertaan… jotenkin mun mieliala alkaa jo kohentua, tarraudun jo ajatuksissani seuraavaan hoitokertaan. pahin fiilis oli eilen, kun teki sen tyhjän testin ja samaan aikaan tajusi, että hetkinen onko mun alaselkä kipeä? = pomminvarma menkkaoire.

      Tykkää

      • Voi, olen tosi pahoillani. Olin samaa mieltä kuin Herra Lennu sen päiväpissan suhteen ja siksi varma, että teitä onnisti. Nyt vaan onnea seuraavaan!

        Tykkää

      • mr Lennu osaa kyllä olla vakuuttava, mutta nyt meni metsään. Onnea Hilkka teidänkin tuleviin koitoksiin ja raportoihan taas, kirjoitat tästä suht harmaasta aiheestakin niin viihdyttävästi että oon nauranut ääneen monta kertaa!

        Tykkää

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s