Nainen, opettele poraamaan

Image

En tykkää antaa elämänohjeita. Tai no oikeestaan tykkään. Tässä yksi kullanarvoinen: Nainen, opettele poraamaan. Sellaisella iskuporakoneella, jolla tehdään isoja reikiä kivibetoniseinään.

Päätin aloittaa lomani kevyellä pintaremontilla. Vähän samaan tyyliin, kun päätin reilun kaksi vuotta sitten, että tehdäänpä vauva. Nyt kun tehdään, valmista on ennen kun kiireet taas alkaa.

Unohdin, etten osaa tehdä kaikkea remonttiin liittyvää itse. Totta puhuen saatoin jopa ajatella, että keskittyisin osaamiseni ydinalueeseen, lattialistojen teippaamiseen, ja Susi tekisi kaiken muun. Se on hyvä remonttihommissa.

Olen sitä mieltä, että jos jotain pitää tehdä, se pitää tehdä kerralla valmiiksi. Kesätyön eilen aloittanut Susi on sitä mieltä, että ihminen tarvitsee välillä lepoa – eikä haittaa, jos lepopaikkana on polviin asti ulottuva meri, joka koostuu käytetyistä hiekkapaperin palasista ja seinästä tippuneesta laastista.

Lapsettomuuteen tämä liittyy sillä tavalla, että Yritetään Tehdä Lapsi -vaiheessa olevan lapsettoman elämässä kaikki liittyy lapsettomuuteen. Vaikka: Mitä järkeä meidän on yrittää tehdä yhdessä lapsi, kun ajatellaan remontoinnistakin näin eri tavalla? Ja toi tyyppi on sitä paitsi ihan tosi ärsyttävä.

En ole varma, mitä Susi ajattelee, koska meidän Keskusteluyhteys on ollut viime päivät vajaa. Ei kuitenkaan tarvitse olla tunneälyn kuningatar päätelläkseen, mitä ajattelee ihminen, jonka käytännön asioissa tavallisesti saamaton kumppani:

  • siirtelee suurieleisesti maalaustikkaita ympäri pientä asuntoa
  • pesee maalausvehkeitä huolellisesti vessan lavuaarissa
  • kyselee jatkuvasti neuvoja parhaista kittaustekniikoista

Luultavasti marttyrointi ärsyttää niin paljon, että Susi ajattelee katon rajassa keikkuvan pyllyni nähdessään: ”Onpas ton pylly levinnyt.”

Tää on sairaan epäreilua. Tavalliset ihmiset päättää tehdä lapsen ja tekee sen (tai saa lapsen vahingossa), eikä niiden tarvitse todistella vuosien ajan itselleen, että niiden parisuhde on tarpeeksi hyvä, jotta lapsen voi tehdä. Ne pääsee turbobuusterilla siihen vaiheeseen, jossa a) parisuhteen tilaa ei juuri ehdi ajatella ja b) jos hyvin käy, parisuhdetta ymmärtää hoitaa siksi, että on lapsia.

Kuvassa on meidän uusi työtila, ex-vaatekaappi. Vaikka oikeesti se on tietysti Lilyn huone. Sama juttu, kun Lastenhuone-blogin Riisiksen loistavassa kiteytyksessä ”Ensin meillä oli lastenhuone, nykyään kutsumme sitä työhuoneeksi”- vähän toisin päin vaan.

Bonuspuolella meidän parisuhteelle on varmasti tulevaisuudessa hyötyä siitä, että olen nyt opetellut kittaamaan reikiä ja maalaamaan seiniä maalaamatta ihan liikaa lattiaa. Porata en osaa, ja se ärsyttää ihan törkeesti.

This entry was posted in Ensioireet - optimistin lapsettomuusblogi, Lapsettomuus by Hilkka. Bookmark the permalink.

About Hilkka

Ei-kenenkään-äiti Hilkka (38) ja kahden teinin isä Susi (46) koittavat pykätä vauvan & säilyttää mielenterveytensä ja parisuhteensa. Yritetty on alkuvuodesta 2011, diagnoosina selittämätön lapsettomuus. Raskaus alkoi vihdoin tammikuussa 2014 kolmen tuloksettomaksi jääneen inseminaatiohoidon jälkeen, ensimmäisestä koeputkihoidosta. (Bonuksena blogissa sopeudutaan Suomeen, ulkomaanelävä Susi ekaa kertaa elämässään ja Hilkka yli kymmenen vuoden maailmalla - etupäässä Afrikassa - haahuilun jälkeen.)

One thought on “Nainen, opettele poraamaan

  1. Päivitysilmoitus: Kuukautiset ja tulokset | Väestöliiton blogi

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s