Taas unohtui

Aiks, muistin just, että se hemmetin foolihappo on kotona keittiön hyllyssä.

Onkohan huono juttu, jos sitä ei syö kymmeneen päivään? No ei kai.

Tuli tästä mieleen Nipsun mies, joka ei antanut heittää kuollutta huonekasvia menemään, vaan koitti herättää sen henkiin fanaattisuutta hipovalla kastelulla. Kastelurituaaliin kuului jupisevalla äänellä lausuttu säestys, joka meni Nipsun kuvauksen mukaan jotenkin näin: ”Miten musta voi tulla vanhempi, jos en saa pidettyä edes yhtä kukkaa hengissä.”

Musta tuntuu joskus, että pitäisi muistaa ja jaksaa pitää näistä lapsenteon oheisjutuista parempaa huolta. Voiko olla tosi tosissaan, jos ei tee kaikkea just niin kuin pitäisi? Musta kyllä joo, mutta ehkä silti pitäis.

This entry was posted in Ensioireet - optimistin lapsettomuusblogi, Lapsettomuus and tagged , by Hilkka. Bookmark the permalink.

About Hilkka

Ei-kenenkään-äiti Hilkka (38) ja kahden teinin isä Susi (46) koittavat pykätä vauvan & säilyttää mielenterveytensä ja parisuhteensa. Yritetty on alkuvuodesta 2011, diagnoosina selittämätön lapsettomuus. Raskaus alkoi vihdoin tammikuussa 2014 kolmen tuloksettomaksi jääneen inseminaatiohoidon jälkeen, ensimmäisestä koeputkihoidosta. (Bonuksena blogissa sopeudutaan Suomeen, ulkomaanelävä Susi ekaa kertaa elämässään ja Hilkka yli kymmenen vuoden maailmalla - etupäässä Afrikassa - haahuilun jälkeen.)

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s