Euroopan eniten

Suvi Turtiainen kirjoitti lauantain Helsingin Sanomien jutussa, että lapsettomien suomalaisten määrä kasvaa – erityisesti niiden, jotka ovat jääneet ilman lapsia tahtomattaan.

Jutun mukaan Suomessa on väkilukuun suhteutettuna Euroopan eniten ihmisiä, jotka olisivat halunneet lapsia, mutta eivät saaneet.

Tässä kohti ääneen lukemistani Susi ulvahti: ”Musta on tulossa liian suomalainen!” Se laskee leikkiä niin usein, että on vaikea tietää, koska sitä surettaa.

Turtiaisen haastattelema Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirch selitti eron johtuvan ”osittain siitä, että valtaosa suomalaisista haluaa lapsia, kun etenkin Saksassa ja Itävallassa lapsettomuus on usean nuoren aikuisen toive”.

Suden kotimaassa Macholandiassa lapsettomuus toiveena on käsittämätön ajatus – myös sille pienelle hyvin toimeentulevien joukolle, johon Susikin kuuluu. Luulen sen johtuvan isoksi osaksi siitä, että Afrikassa lapset ovat enemmän osa elämää kuin projekti, johon ryhtyvät muuttavat viideksitoista vuodeksi toiselle planeetalle.

Ok, vertailu on epäreilu. Asuin niin ison osan aikuisiästäni poissa Suomesta, etten tunne suomalaista ”lapsiperhearkea” (afrikkalaisittain käsittämätön termi) kovin hyvin.  Ja suurimmaksi osaksi Macholandian näennäisesti huoleton meininki johtuu varmasti juurikin machokulttuurista ja äärimmäisestä taloudellisesta epätasa-arvosta.

Mutta takaisin Hesarin juttuun. Turtiainen viittasi myös Lassi Lainialan Väestöliitolle tekemään tutkimukseen. Sen mukaan lapsettomiksi jäävät erityisesti vähävaraiset ja ne, jotka eivät löydä kumppania lapsentekoon. Vähän karkeistettuna, mutta suurin piirtein noin.

Tai hetkinen, ”naiset hankkivat esikoisensa huolimatta siitä, millainen heidän parisuhteensa on”.

Allekirjoitan. Olisi tasapainoisempiakin lähtökohtia kuin neljän vuoden yhdessäolo, kahden vuoden kalenteriseksi, joltinenkin masennus ja työssä käymään tottuneen yli nelikymppisen miehen raahaaminen opiskelijaksi toiselle puolelle maapalloa. Bonuksena kopin kokoinen asunto ja täysin käsittämätön kieli.

Jos me saadaan lapsi, eikä sitten osatakaan elää yhdessä, välimatkasta tulee hirmuinen. Paljon pidempi kuin se viidentoista tunnin automatka, jota Susi on kulkenut kymmenen viime vuotta tapaamaan avioerossa menettämiään lapsia.

Synkät visiot sikseen. Mulle lupailtiin vähän, että jos tässä blogissa esitetään kysymyksiä, niihin saattaisi saada vastauksen asiantuntijalta. Osaisiko kukaan kertoa, mitkä muut syyt kuin se, että useimmat meistä haluavat lapsia, selittävät suomalaisten euroopanmestaruutta vastentahtoisessa lapsettomuudessa?

This entry was posted in Ensioireet - optimistin lapsettomuusblogi, Lapsettomuus and tagged , by Hilkka. Bookmark the permalink.

About Hilkka

Ei-kenenkään-äiti Hilkka (38) ja kahden teinin isä Susi (46) koittavat pykätä vauvan & säilyttää mielenterveytensä ja parisuhteensa. Yritetty on alkuvuodesta 2011, diagnoosina selittämätön lapsettomuus. Raskaus alkoi vihdoin tammikuussa 2014 kolmen tuloksettomaksi jääneen inseminaatiohoidon jälkeen, ensimmäisestä koeputkihoidosta. (Bonuksena blogissa sopeudutaan Suomeen, ulkomaanelävä Susi ekaa kertaa elämässään ja Hilkka yli kymmenen vuoden maailmalla - etupäässä Afrikassa - haahuilun jälkeen.)

3 thoughts on “Euroopan eniten

  1. Yksi suurimpia syitä ”vastentahtoiseen” lapsettomuuteen on se, että lastenhankinta aloitetaan iällisesti sen verran myöhään, että alunperin toivottuun lapsilukuun ei päästä.

    Euroopanmestaruutta selittää myös mahdollinen vääristymä tutkimusaineistoissa. Lapsilukutoiveet on muodostettu sangen pienistä tutkimusaineistosta, jolloin jonkinsorttiset tai jollain alueella asustelevat ihmiset (suomessa alueelliset erot lapsitoiveissa ovat suuria) ovat saaneet liian suuren painon. Kun tätä verrataan toteutuneeseen syntyvyyteen näytämme tässä suhteessa Euroopanmestareilta.

    Totuus kuitenkin on että toivotuin lapsiluku suomessa on 2, vaikka keskiarvo onkin 2,5 lapsen tietämillä. Kokonaishedelmällisyys (TFR) taas ollut jonkin aikaa yli 1,8 joten suurin osa toiveista periaatteessa toteutuu.

    Tykkää

    • Kiitos selkeästä vastauksesta Yksi asiantuntija. Tiedätkö, onko sitten myös niin, että Suomessa lapsentekoa aletaan yrittää vanhempana kuin muualla Euroopassa?

      Tykkää

  2. Väestöliiton Perhebarometri Milloin on lapsen aika? Lastenhankinnan toiveet ja esteet (2008) toteaa, että ”Vuonna 1997 naisen ihanteellisena ikänä hankkia ensimmäinen lapsi pidettiin
    25.2 vuotta ja miehen 27.4 vuotta. Kymmenen vuotta myöhemmin naisen ihanteellinen
    ikä oli kohonnut hieman: ikävuoteen 25.6.” (http://bit.ly/Wy0lLO )
    Väestöliiton verkkokaupassa: http://bit.ly/Xlcylv

    Tykkää

Kirjoita kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s